This page needs JavaScript activated to work.
teekkarius145

teekkarius145

Teekkariperinnejuhla

145-vuotiasta teekkariutta juhlistetaan Dipolissa järjestettävässä Teekkariperinnejuhlassa 10.11.2017. Juhlien hinta on 90 € opiskelijoilta ja 115 € alumneilta. Voit myös tukea juhlaa 145 €:n hintaisella kannatuslipulla. Juhlien pukukoodi on juhlapuku akateemisin kunniamerkein.

Ilmoittautuminen vuosijuhlaan on sulkeutunut. Lista ilmoittautuneista on nähtävissä täällä.

Pe-La 10.-11.11.

Ohjelma

10.11.2017
Cocktailtilaisuus klo 15
Saha, Konemiehentie 4, Espoo

Pääjuhla klo 18
Dipoli, Otakaari 24, Espoo

Jatkot
Paikka X

11.11.2017
Silliaamiainen klo 12:00
Servin Mökki, Jämeräntaival 4, Espoo

Teekkariperinneviikko

Ke 8.11.
To 9.11.
La 11.11.

Perinneilta Wanhalla Polilla

Poli on olennainen osa teekkarihistoriaa ja sen suojissa tapahtuneesta riittää tarinaa monelta sukupolvelta. Siksipä ei olekaan parempaa paikkaa avata Teekkariperinneviikkoa. Perjantaina 3.11. Wanha Poli täyttyy Polin aikaisten teekkarien tarinoilla, laululla sekä tunnelmalla perinneillan merkeissä. Tule tutustumaan historiaan tai muistelemaan omaa opiskeluaikaasi!

Ilmoittaudu tapahtumaan täällä.

Tapahtuma myös Facebookissa!

Mysteerinen klubi-ilta

Jälleen on se aika vuodesta, kun koko Otaniemen tyylitellyin väki sekä sulavin savoir-vivre kohtaa toisensa Servin Mökin Jazz-klubilla, pukeutuneena sivistyneeseen cocktail-asuun siemaillakseen rauhassa drinkkejä, rentoutuakseen lämmitellyn sikariteltan puolella ja tunteakseen miellyttävää ylemmyydentunnetta ulkopuolella puurtavia työläisiä kohtaan.

Tapahtuma myös Facebookissa!

Fuksien juhlasitsit

Vuoden upeimmat pöytäjuhlat järjestetään Servin Mökissä Teekkariperinneviikon tiistaina 7.11. Juhlat alkavat cocktail-tilaisuudella Polyteekkarimuseolla klo 18:00, josta siirrytään Servin Mökkiin varsinaiseen iltajuhlaan kello 19:00. Sitsit on tarkoitettu ainoastaan fukseille ja moni vanhempi tieteenharjoittaja muisteleekin kaiholla sitsien suussa sulavaa ruokaa ja inspiroivaa ohjelmaa. Tarkemmat ohjeet lipunmyynnistä tulevat fukseille fuksikapteeneiden kautta.

Tapahtuma myös Facebookissa!

Laulukilpailusitsit

Vuosittainen teekkarisanataitureiden mittelö huipentuu laulukilpailusitseihin, jotka järjestetään teekkariperinneviikon tiistaina. Sitsit alkavat cocktail-tilaisuudella Otakaari 20 isolla puolella kello 18:00, jonka jälkeen kello 19:00 alkaa kilpailevien laulujen läpilaulanta. Sitsien teema on Idols-laulukilpailu. Kilpailuun voi osallistua edellisen vuoden laulukilpailusitsien jälkeen (8.11.2016) sanoitetuilla kappaleilla.

Kilpailussa nähdään tänäkin vuonna kolme sarjaa: aiemmin esitetyt laulut, aiemmin esittämättömät laulut sekä fuksisarja. Kaikkien sarjojen voittajat ikuistetaan historiaan kunniakkain menoin sekä sanoittajat palkitaan ruhtinaallisesti. Kilpailuun osallistuminen tapahtuu tästä.

Dresscode: Lempi-idolisi
Liput 15€, maksu käteisellä tasarahalla paikan päällä
Ilmoittautuminen: https://goo.gl/forms/RvjX5KsDlF4kcHVW2

Tapahtuma myös Facebookissa!

Polin Appro

POLIN APPRO tulee jälleen ja tällä kertaa mysteerisempänä kuin koskaan aikaisemmin! Osallistujat pääsevät kiertelemään vanhan Polin alueen baareja ja kuppiloita Teekkariperinneviikolla 8.11. Teemana toimii tänä vuonna masquerade eli kiertelijöitä suositellaan verhoutumaan naamioihin ja varautumaan salamyhkäiseen kierrokseen!

Approjen tapaan osallistujat keräävät suoritusmerkintöjä käymällä yhteistyöbaareissa. Illan aikana kerättyjen suoritusmerkintöjen mukaan saa jatkopaikalla palkinnoksi haalarimerkin. Muista approista poiketen suorituksiin ei vaadita aikaisempaa osallistumista, sillä minkä tahansa suoritustason voi saavuttaa jo ensimmäisellä osallistumiskerralla. Suoritustasot ovat taso 1 (7), taso 2 (11) ja taso 3 (15).

Laita siis parhaasi, eli haalarisi, päälle ja suunnista kello 16:00 kohti DTM:n sumuista baaritiskiä! Kiertelyaikaa on varattu 5 tuntia tai klo 23.00 asti. Naamiaiset eivät suinkaan lopu itse tapahtumaan, sillä viralliset jatkot räjähtävät käyntiin Apollossa kello 21:00.

Lipunmyyntiaikataulut löytyvät osoitteesta polinappro.fi

Tapahtuma myös Facebookissa!

Mystery dinner

Our history is filled with mystical enigmas and untold adventures. The results of some of these still affect us today. The International Committee welcomes you to join us on the 9th of November in Smökki for an epic dinner, where we will join forces to solve a few of these mysteries together.

You can buy tickets from here.

Event also at Facebook!

Polyteekkarimuseo

Vuosi 2010 oli Polyteekkarimuseolle annus horribilis. Kylän vanhimman talon ja sen ympäristön rakenteet tekivät ikävimmät tepposet, kun toukokuisena sunnuntaina museon alakerran lattialla velloi useamman senttimetrin kerros likaista vettä. Savupiipun nurkka osoittautui rakenteiden heikoimmaksi osaksi, ja antoi periksi mäeltä valuville vesimassoille. Ympäröivän teekkariyhteisön arvostuksesta omaa museotaan kertoo se, että pelastusoperaation käynnistämiseksi tarvittiin vain yksi soitto vaaleanpunaisella hätäpuhelimella. Nopean reagoinnin tuloksena tuhot museon ainutlaatuiselle esineistölle rajoittuivat pariin uudempaan painotuotteeseen, jotka pystyttiin helposti korvaamaan. Helpotuksen tunne täpärästä pelastumisesta oli suuri. Entä jos vettä ei olisi heti huomattu, miten museon olisikaan voinut käydä?

Museon rakenteiden kärsimät vahingot olivat sitäkin suuremmat. Vaikka vesi saatiinkin teekkarivoimin ulos, jäi kellariin kosteutta. Ja pian museossa otti vallan home. Kaikki alakerran väliseinät oli poistettava, vain hieman korkeammalla sijainneen Kirnun kaareva seinä pelastui. Museo muuttui aivan toiseksi paikaksi, kun mystinen ja mattamustaksi maalattu labyrintti avartui yhdeksi laajaksi tilaksi.

Koska itkeminen ei auta, päätettiin uusia museo aivan kokonaan. Yläkertaa muusta tilasta erottaneet lasiseinät poistettiin lekalla ja yläkerta sai taas yhteyden muuhun tilaan. Alakerran lukuisia väliseiniä ei palautettu, vaikka siten menetettiinkin esittelytilaa seinillä. Vanha mattamusta väritys vaihtui valoisaan kermanvaaleuteen, jota korostettiin mustalla ja piristettiin punaisella, kullalla ja hopealla. Alakerran lattialle valittiin huokoiset keramiikkatiilet päästämään kosteutta läpi. Uusi väritys oli tottumista vaativa yllätys vanhoille toimijoille, muutos iloisenmustasta oli valtava. Mutta avaruuteen ja valoisuuteen on totuttu, vaikka mustaa museota joskus kaiholla muistetaankin.

Wappuna 2012 museo luovutettiin museoväelle viimeisteltäväksi. Tärkeänä itseisarvona oli itse tekeminen, omien kädenjälkien jättäminen omaan museoon. Niinpä museo kutsui ystävänsä apuun. Remonttipäälliköiden Kalle-Heikin ja Janin johdolla talkoolaiset vajaan kolmen viikon aikana rakensivat ja maalasivat liki 300 tuntia muuttaen raa’an rungon tyylikkääksi museotilaksi. Teekkareiden lisäksi paikalla oli AYY:n väkeä, ystäviä eri opiskelijayhteisöistä sekä kaikki kynnelle kykenevät perheenjäsenet ja tyttö/poikaystävät. Nuorin talkoolainen oli 3 vuotta ja vanhin 67 vuotta vanha. Mukana oli myös pari koiraa, jotka eivät osoittaneet merkittävämpiä nikkarointikykyjä.

18.5.2012 maanpako väliaikaistiloissa oli viimein ohi ja päästiin viettämään riemukasta museon käyttöönottojuhlaa, jossa kiitettiin sydämellisesti kaikkia avuksi tulleita ja palkittiin yli 10 tuntia remontille lahjoittaneet kauniilla merkillä. Jos joskus näet merkin jonkun juhlapuvussa, stiedät että hän on ollut kriittisen tärkeä teekkarikulttuurin tulevaisuudelle!

Jäynä

"TKY:n vuoden 1992 tempauksessa 'Onko meillä aikaa' haluttiin kiinnittää huomiota maailman muuttumiseen kiireisten ihmisten paikaksi. Tempauksessa jäynättiin Stockmannin kello siten, että mahdollisia kellonaikoja olivat 'ajoissa', 'kiire', 'ylikiire', 'myöhässä'. Ajatusten herättämiseksi kello oli käännetty ylikiire-asentoon."

"Joukko teekkareita olivat käyneet liimaamassa useaan risteykseen keltaisten liikennevalojen päälle hymynaaman. Viranomaiset eivät kuitenkaan arvostaneet hauskuutusta vakavalla asialla: liikenteessä kun ei pidä olla hyvällä päällä. Jos hymyilet, et aja. Näppärät teekkarit ehtivät kuitenkin kerätä hymynaamat pois ennen suurempaa kalabaliikkia."

Espoon kaupunki

Aloitin opiskeluni Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa syksyllä 1988. Samana vuonna Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 40-vuotta, presidentti Koivisto varoitti uudenvuodenpuheessaan kansalaisia uhkaavasta lamasta, Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa ja Vihreä liitto merkittiin puoluerekisteriin. Matti Nykänen valittiin vuoden parhaaksi urheilijaksi, Pohjois-Korea kehotti boikotoimaan Soulin olympiakisoja, Dalai Lama vieraili Suomessa ja Osama bin Laden perusti Al-Qaida -järjestön. Aikamoinen vuosi.

Meitä vuoden -88 fukseja kiinnosti kuitenkin muuta maailmanmenoa enemmän vappuaamuna siintävään tupsulakkiin tarvittavien fuksipisteiden kerääminen. Sivussa hoidettiin toki ihan kunnialla myös opinnot, legendaarisen kansantaloustieteen professori Jaskarin sanat mielessämme: ”juhlia pitää, mutta hommat on hoidettava seuraavanakin aamuna”.

Juhlia totisesti riitti. Otaniemi tunnettiin Otaonnelana, jossa jokainen on ikuisesti nuori – tai ainakin teekkari. Tuttua rytmiä opiskeluvuosiin toivat lakinlaskiaiset, linnanjuhlien varjobileet, killan ja ylioppilaskunnan vuosijuhlat ja tietysti wappu.

Kampuksella kiersi urbaaneja legendoja otaantuneista ikiteekkareista, jotka eivät olleet poistuneet vuosiin Otaniemestä. Legendaa se taisi vain ollakin, sillä Otaniemen palveluvalikoimassa oli tuolloin runsaasti parantamisen varaa. Parannusta on vihdoin luvassa: Otaniemen metrokeskukseen avautuu Alko elokuussa 2018, jonne pääsee myös metrolla – ennemmin tai myöhemmin.

Otaniemi on nyt uuden kukoistuksensa kynnyksellä myös muilta osin. Dipoli kuoriutui lukuvuoden avajaisiin täysremontistaan alkuperäisessä loistossaan, mutta paranneltuna painoksena. Kampuksen keskelle rakentuu Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun upea uudisrakennus Väre ja Kauppakorkeakoulun rakennus etenee hyvää vauhtia. Vanhan pääkirjaston uusi olomuoto – Harald Herlin -oppimiskeskus – on sykkinyt kampuksen sydämenä jo vuoden verran. Euroopan suurin kasvuyrityskeskus A Grid rakentuu vanhan sähkölafkan tiloihin, joihin 2018 wappurauhan julistukseen mennessä asettuu kymmenien yritysten lisäksi mm. Euroopan avaruusteknologiajärjestö ESA:n yrityskiihdyttämö sekä monipuolinen tarjooma Espoon kaupungin elinvoimapalveluita yrityksille ja yrittäjille.

Hyvät asiat pysyvät ja paranevat. RWBK kuulostaa yhtä kaoottiselta kuin aina, mutta soittajat näyttävät kummallisen nuorilta ja tulevana itsenäisyyspäivänä päästään taas toteamaan Dipolissa, että kyllä meillä vaan on valtakunnan parhaat itsenäisyyspäiväkekkerit.

Tuula Antola, DI / PJK-88

Kirjoittaja toimii Espoon kaupungin elinkeinojohtajana, millä verukkeella hän löytää itsensä edelleen Otaniemestä monta kertaa viikossa.

Tempaus 2016

Saimme hauskan idean lähteä tempaamaan yhdessä jollain sopivalla jaostostamme koostuvalla porukalla koska kavereiden kanssa on aina hauskempaa. Valikoitunut 4 hengen joukko päätti suunnata tempaamisensa Turun seudulle jotta voitaisiin hyödyntää yhden tempaajan kotiseututuntemusta ja majoituspaikkoja. Saimmekin kaikki oman tempauskoulumme mukavasti Turun tuolta puolen, Maskusta!

Retki alkoi edellisenä iltana kun lähdettiin lähes aikataulussa kohti Miian lapsuudenkotia ja kaupan kautta päästiin tunnelmallisesti perille. 90-luvun toaster ja glögi loivat tunnelmaa kun illalla saunomisen ja kasvonaamioinnin ohessa suunniteltiin tarkemmin seuraavan päivän ohjelmia ja lapsien kohtaamista. Paperilennokki osui myös silmään, joka säilyi onneks ehjänä. Toivottavasti lapset eivät heitä yhtä tarkasti... Tunnelma oli todella mukava ja kiireisen syksyn keskellä rauhoittava. Ihana miniloma hyvässä seurassa ja uudessa ympäristössä. Yökyläilyä pitäisi harrastaa enemmän!

Aamu oli kaikin puolin kirpeä kuten auton jäiset ikkunat. Liikkeelle päästiin hitaasti, mutta kouluille ajoissa. Tammenahjon alaluokilla meidät vastaan otti oppilaiden kertotauluosaamisen ansiosta Kapteeni Kalsariksi pukeutunut vararehtori. Lapset olivat upeita ja koulujen henkilökunta poikkeuksetta innostunutta siitä, että olimme saapuneet paikalle. Saimme Tammenahjon alaluokilla kaikki kakkosluokkalaiset käsiteltyä ja lennokit lentelivät pihalla vielä kun lähdimme kiireellä seuraavaan kouluun. Fiilis lähtiessä oli energisoitunut, kylläpä lapset jaksavat!

Toinen koulu jossa vierailimme oli hyvin toisenlainen kokemus. Ohjelmaa oli ensinnäkin tarkoitus pitää 5. ja 6. luokkalaisille, haastavampi yleisö siis. Lisäksi koululla oli käynnissä peruskorjaus ja kaikki opetus pidettiin pihalla parakeissa. Opettajat pahoittelivat huonoja fasiliteetteja ja ilmeisesti resurssivajeesta johtuvaa kouluruoan heikkoa laatua. Osa vaikutti stressaantuneelta ja rehtori uupuneelta vaikka tulikin toista ohjelmaamme katsomaan. Vedetyille ohjelmille olisi voinut olla enemmänkin aikaa ja 45 minuutin aika sujahti melkein huomaamatta varsinkin kun saatiin useita kysymyksiä ja vastauksia. Lopulta kiitosta saatiin ainakin siitä, miten lennokkien taittelu opetti seuraamaan ohjeita ja tekemään asian mahdollisimman hyvin ja huolellisesti eikä kiireellä hutiloiden.

Toinen kouluvierailu herätti paljonkin fiiliksiä. Tilanne koululla oli tilojen kannalta todella huono, esimerkiksi opettajilla ei ollut omaa huonetta jossa olla keskenään tai viettää taukoja. Yksi siivouskomero oli muokattu henkilökunnan wc-tilaksi jne. Kaikista sisäilma- sun muista ongelmista riippumatta päällimmäisenä jäi jälleen mieleen oppilaiden innostus ja oppimisen ilo. Opettajatkin sanoivat, että uusiin ratkaisuihin sopeutuminen hoitui oppilailta huomattavan helposti ja tuntuivat jopa innostuvan uusista ympäristöistä joissa oppia. Seuraavana päivänä olivat kuulemma jotkut oppilaat menossa läheiselle jousiammuntaradalle kokeilemaan ampumista, josta ainakin itse olisi 6-luokkalaisena ollut aivan todella innoissani.

Lopulta kun poistuimme rakennustyömaan taakse parakkeihin piilotetusta “koulusta” oli tunnelma jopa hieman haikea. Monet asiat olivat koululla todella huonossa jamassa, mutta intoa oppimiseen tuntui oppilailla ja henkilökunnalla riittävän loputtomiin. Kotimatkalla fiilisteltiin jonkin verran sitä miten hienoa oli käydä kouluissa ja nähdä taas oppilaiden innostusta. Pääsin ainakin itse näkemään sen miten hieno asia Suomelle ja suomalaisille on se, että mistä tahansa pystyy samoilla mahdollisuuksilla ponnistamaan kohti omaa aikuisuuttaan ja tulevaisuuttaan. Lapsuuden annetaan myös kestää niin pitkään kuin se sattuu kestämään ja kehittyä saa omassa tahdissaan. Tämän kokemuksen perusteella sanoisin suomalaisen peruskoulutuksen suurimman voimavaran olevan kipinän sytyttäminen tuleksi ja palavan innon luominen elinikäisen oppimisen polulle.

Antti Kaivola, Tempaus 2016

Vaisala: Observations for a better world

Oli vuosi 1936, kun professori Vilho Väisälä toteutti unelmansa ja muutti maailmaa RS11-radioluotaimellaan. Tämä mittalaite nosti säämittausten laadun uudelle tasolle aikana, jolloin luotettavien sääennusteiden tekeminen oli vaikeaa. Haasteena oli nimittäin luoda mittalaite, joka mittaisi ilmakehää kyllin tarkasti, toimisi kyllin luotettavasti ja olisi samanaikaisesti kyllin pieni ja kevyt noustakseen riittävän korkealle.

Luotettavat säänmittaukset olivat – ja ovat yhä – olennaisia niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Tarkemman datan perusteella on mahdollista luoda tarkempia ennusteita, joilla on merkittävä rooli yhteiskunnassa liikenteen, ääri-ilmiöihin valmistautumisen ja ennen kaikkea ihmisten ja infrastruktuurin kannalta.

Suunnitellessaan RS11:ta Väisälä kohtasi useita pulmia sekä teknisellä, taloudellisella että yhteiskunnallisellakin tasolla. Rahoituksen ja yhteiskunnallisen kannustuksen puutteen lisäksi esimerkiksi radioluotaimen mekanismi aiheutti päänvaivaa. Todellisen pelle pelottoman tavoin Väisälä löysi ratkaisun arjen keskeltä silloin, kun sitä vähiten odottaa, ja löi kilpailijansa laudalta. Voittokulku jatkui Pariisin maailmannäyttelyssä, missä mittalaite ansaitsi kultaa vuonna 1937.

RS11:n myötä Vaisala sai alkunsa.

Tänä päivänä, yli 80 vuotta myöhemmin, Vaisalan tarjoama on kasvanut räjähdysmäisesti uusille aloille säänmittauksesta teollisten olosuhteiden ja ilmanlaadun mittaamiseen. Vuosikymmenien saatossa Vaisalan mittalaitteet ovat valloittaneet niin maata, ilmaa kuin avaruuttakin. Esimerkiksi Curiosity-mönkijä, joka mittaa Marsin olosuhteita, on varustettu Vaisalan paine- ja kosteusantureilla.

Radioluotain ja historiallinen perintö ovat kuitenkin yhä Vaisalan liiketoiminnan sydämessä. Vilho Väisälän taistelu haasteiden voittamiseksi ja innovaatioiden saavuttamiseksi inspiroi Vaisalan työntekijöitä tänäkin päivänä löytämään uusia ratkaisuja ja mahdollistamaan yhä laadukkaamman mittausdatan paremman maailman rakentamiseksi.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen vuosijuhlaan on sulkeutunut. Lista ilmoittautuneista on nähtävissä täällä.

Yhteistyökumppanit

mml tter espoo btw
Haluatko juhlavuoden yhteistyökumppaniksi?
Ota yhteyttä ella.potka [at] ayy.fi

Yhteystiedot

Mikäli sinua askarruttaa joku vuoteen liittyvä asia, ota yhteyttä:

Ella Potka
Teekkariperinnetirehtööri 2017
ella.potka ( at ) ayy.fi
0505284421